Vantaan valtuustossa edustettuina olevat puolueet allekirjoittivat perjantaina 5.12.2008 sopimuksen luottamushenkilöpaikkojen jaosta. Vantaalla valtaa pitää perinteinen joukko: vaikka kokoomuksen ja demareitten välinen suhde keikahtikin, niin vallanjaossa asetelmat säilyivät ennalllaan: kaksi suurinta puoluetta jakavat lähes kaikki johtopaikat vihreitten säestäessä. Muille puolueille jää vain statistin osa. Esimerkiksi puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien paikkoja tippui muille ryhmille hyvin niukasti.

On erittäin hyvä, että kaikissa keskeisissä tehtävissä säilyy edustus myös pienemmillä puolueilla. Mutta tosi pitkä on lista niistä luottamushenkilöelimistä, joissa muilla kuin kolmella suurimmalla puolueella ei ole mitään tekemistä. Pääosa näistä luottamustoimista on osakeyhtiöitten hallituksia. Osakeyhtiöitten toiminnan seuraaminen on vaikeaa jo osakeyhtiölain vuoksi, mikä rajoittaa tiedonsaantia, mutta lisäksi tiedonsaantia vaikeuttaa se, että omia edustajia ei näihin elimiin saa millään.

Demokratian kannalta on tärkeää, että kaikki asiaan vaikuttavat mielipiteet saavat sijansa päätöksentekopöydässä. Valtaahan ei edustuksellisuus vielä kenellekään tuo - eikä keneltäkään vie. Kun kahdella suurella puolueella on Vantaan valtuustossa yli puolet paikoista, on selvää, kuka kaapin paikan määrää. Mutta miksi poikkeavien mielipiteiden kuuntelukin on monissa elimissä tehty vaikeaksi, jopa mahdottomaksi.

Suurin huolenaihe tällä hetkellä koskee pääkaupunkiseudun yhteistyötä. On luokatonta, että mandaatteihin perustuva neuvottelukunta jättää ulkopuolelle monet kaikissa kaupungeissa tuhansien ihmisten tuen saavat puolueet. En voi hyväksyä sitä, että neuvottelukunnan työrukkasena ja valmisteluelimenä toimivaan koordinaatioryhmään ei näytä mahtuvan yhtään vasemmistoliittolaista. Ei voi olla kenenkään etu se, että valtakunnallisestikin merkittävä puolue jätetään ilman vaikuttamisen paikkaa. Tämä ei anna hyvää kuvaa muitten puolueitten halusta demokratiaan, eikä se uumoile hyvää pääkaupunkiseudun yhteistyölle.

Vasemmistoliiton puoluevaltuustossa viikonvaihteessa 22.-23.11.2008 keskusteltiin todella paljon siitä, miten puolueen ja sen toimintatapojen pitäisi uudistua. Kovin vaikealta tuo sarka kuitenkin näyttää niittää. Puoluejohto ei osoita mitään vaihtumisen merkkejä, tosin vaihtaminen kesken kautta on jo taloudellisestikin melko raskas prosessi. Ja toisaalta: vaikka puoluevaltuusto hyväksyi oikein sisäisen kannanotonkin siitä, että kunnallisissa luottamushenkilöpaikkajaossa pitäisi huomioida nuoret ja naiset, nämä vain esimerkkeinä, niin miten sitoutuneita konkarit ovat tähän? Jopa puoluesihteeri Puhakka ei osannut antaa suoraa vastausta tähän asiaan, kun sitä häneltä toimittajat kysyivät. Hän ehkä jatkaa Helsingissä sosiaalilautakunnassa, ehkä ei.

Nyt voitaisiin taas ottaa mallia Vantaasta! Vaaleista ei ollut kulunut kuin muutama päivä, niin koko kunnallisjärjestön johto uusiutui. Me konkarit, minä mukaan lukien, annoimme tilaa kaikille niille nuorille, jotka ovat halukkaita puolueen kunnallisiin johtotehtäviin. Ei meillä tästä asiasta käyty edes mitään keskustelua, tämä otettiin ihan itsestään selvyytenä vastaan. Olen itse henkilökohtaisesti pelkästään iloinen vaihdoksesta.Olen ollut kunnallisjärjestön johtoytimessä koko 2000-luvun ja vaikka töitä on tehty, takkiin on tullut joka vaaleissa. Puolueorganisaation vaihtaminen ainakin jättää tämän asian spekuloimisen toiseen kertaan.

Toisekseen: puoluevaltuustossa puhuttiin puolueen nimen muuttamisesta. Tämänkin me teimme Vantaalla sulassa sovussa eli vanhahtavan kunnallisjärjestö-nimen vaihdoimme Vantaan Vasemmistoliittoon. Olen iloinen vaihdoksesta, uusi nimi on ytimekäs ja vastaa monen muun kunnallisjärjestön nykyistä nimeä.

Sitten puoluevaltuusto edellytti, että nuoria ja naisia valitaan kunnissa luottamushenkilöpaikoille. Sanoin jo puoluevaltuuston kokouksessa puheessani, että Vantaalla luottamushenkilöpaikkoja on todella vähän. Meillä on kuusi varsinaista lautakuntaa: soster, kaava, opetus, asukaspalvelut, tilakeskus ja tarkastuslautakunta. Näihin saamme tällä vaalituloksella yhden paikan per lautakunta. Lautakuntien toimialueet ovat todella suuret, joten ennemminkin kuin henkilöt valitaan paikallisesti, etsitään parasta mahdollista kykyä tehtävään. Uutena tukijoukkona rakennamme lautakuntien varsinaisten ja varajäsenten tueksi lautakuntaryhmät, joitten toiminnasta vastaa valtuustoryhmän puheenjohtaja, jollei muita halukkaita ilmene.

 

 

Kokonaan toinen kysymys on se, millaisia yhteystyöverkkoja rakennetaan tähän asiaan.

 

Juhani, Mauri, Petri, Jukka, Lauri, Tapani ja Ari ovat tämänpäiväisen Vantaan 32. elinkeinopäivän puhujalistan nimiä. Joukkoon ei ollut mahtunut yhtään naista. Tilanne oli sama viime vuonnakin, jolloin otin asian esille keskusteluissa Vantaan kaupungin virkamiesjohdon kanssa. Asiaan ei vain ole tullut parannusta, vaikka asiaa minulle pahoiteltiinkin aikoinaan.

Onko niin, että yhtäkään naista miltään mukaan kutsutulta tai järjestävältä taholta ei ole löytynyt tai saatu mukaan? Vai onko niin, että järjestävät tahot (Vantaan kaupunki, Helsingin seudun kauppakamari ja Vantaan yrittäjät) eivät näe naisten harjoittamalla yritystoiminnalla olevan mitään roolia pohdittaessa elinkeinopolitiikan uusia haasteita? Vai mistä ihmeestä on kysymys?

Kun seminaarissa pohditaan tulevaisuuden haasteita, on niistä varmasti eräs se, miten yrityksissä vastataan esimerkiksi  väestön ikääntymisen mukanaan tuomiin haasteisiin. Tällöin puhujaksi olisi oivallisesti sopinut vaikkapa Vantaan Vuoden Yrittäjä 2008 eli toimitusjohtaja Arja Tarvainen, joka omistaa Hoitokoti Iltatähden Kuninkaanmäessä.

Kerron nyt sitten näin julkisestikin sen jo vuosia sitten päättämäni toimintatavan, että en osallistu sellaisiin seminaareihin, joissa puhujalista edustaa vain toista sukupuolta, oli se kumpaa hyvänsä. Minulta siis jäävät väliin tämänkinvuotinen Vantaan elinkeinopäivä, vaikka aihe on mielestäni kiinnostava ja ajankohtainen.

Vantaan Viihdeorkesterilla on eilen hieno juhlakonsertti Energia Areenalla. Vantaan orkesterin hallituksen puheenjohtaja Seppo Heinänen kertoi orkesterin vaiheista ja sen kytköksistä nuoreen Vantaan kaupunkiin. Kiitos orkesterille upeasta konsertista ja solisteille myös!

Myös kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mäkinen kiitteli orkesteria ja kehui, miten "pahuksen ylpeitä" voimme olla siitä, että meillä on Vantaalla tällainen orkesteri. Mitenkähän tämä sopii yhteen sen kanssa, että Tapani haluaa yhdistää Helsingin ja Vantaan? Erään laskelman mukaan yhdistetyn kaupungin valtuustoon pääsisi seitsemän vantaalaista näillä äänestysaktiivisuuksilla ja väkiluvuilla. Mahtaakohan tämä seitsemän valtuutettua Helsinki-Vantaassa riittää pitämään Vantaan orkesteri elossa?

Vantaan kaupungin talous on sukeltamassa globaalin talouden myötä. Kaupunginjohtaja uusii ensi vuoden budjettiesityksensä vastaamaan sitä arviota, että ensi vuonna tulee vähemmän verotuloja eli työttömyys lisääntyy.

Isot puolueet eli sosialidemokraatit ja kokoomus ovat haluttomia pohtimaan veroprosentin nostamista. Jos kaikkein heikompien vantaalaisten peruspalvelut ovat vaarassa, minusta on välttämätöntä myös pohtia veroprosentin korottamista. Tutkimusten mukaan kuntalaiset valitsevat mieluummin veroprosentin korotuksen kuin palveluitten huonontamisen.

Kenen etua ajaa se, että Vantaasta halutaan tehdä kriisikunta?